Ette ikinä usko, mutta ennalta stressaamani siirtyminen Helsingistä Kuala Lumpuriin sujui täydellisesti. Lapset nukkuivat Singaporen lennolla 8 tuntia putkeen ja loput neljä viihdyttivät toinen toisiaan. Klo 23.55 lähtevä yölento on todellakin täydellinen vaihtoehto Aasiaan matkaavalle lapsiperheelle. Meillä on samaan aikaan lähtevä lento myös takaisin, joten katsotaan, toimiiko se niinkin päin.
Hieman ahdistusta herätti tosin matkamme jatkuminen Singaporesta Kuala Lumpuriin bussilla. Kun lentokenttävirkailija kuuli liikkumissuunnitelmamme ja katsahti kantorepussa kiikkuvaa pikkuista, hän kiljahti ”Are you Crazy? You can´t take the Buss with that small Children!” Oli kuulemma vaarallista ja pimeää, viiden tunnin bussimatka ei onnistuisi vauvan kanssa jne… Mutta mehän suuntasimme bussille. Ja suoraan sanoen: en ole pitkään aikaan ollut niin tyytyväinen, että pidimme oman päämme. Bussimme oli kymmenkertainen luxus lentokoneeseen verrattuna. Leveät nahkapenkit sai makuuasentoon, penkeissä oli omat telkkarit ja kaiken kukkuraksi yllätyksenä meille tarjoiltiin lämmin illallinen kahveineen ja jälkiruokineen kesken reissun. Bussissa oli vessa ja niin hyvin tilaa, että saimme mölytä rauhassa takapenkeillä ja lapset nauttivat, kun ei tarvinnut koko ajan kieltää kovaäänistä kiljahtelua. Matka kesti reilut viisi tuntia, joista viimeiset kolme uinuimme koko perhe onnellisesti omissa jumbotuoleissamme malesialaista poppia bussin luureista kuunellen. Pientä seikkailunmakua matkustamiseen toivat rajanylitykset, joissa ensimmäiseen piti raahata koko pesue näyttämään passit ja toiseen yllättäen myös KAIKKI matkatavarat. Olimme tietenkin ehtineet purkaa puolet laukuistamme bussiin, joten spontaani kamojen kokoon saanti oli lievästi sanottuna haastavaa.
Saavuimme Kuala Lumpuriin klo 24, bussi pysähtyi suoraan ystäviemme talon eteen. Se oli huippua. Ystävämme asuvat aivan Kuala Lumpurin keskustassa, niin että keskuspuisto ja kaksoistornit näkyvät ikkunasta. Öinen panoramanäkymä oli niin huikea, ettei sitä voi edelleenkään uskoa, että se voi olla jonkun arkimaisema. Esikoisemme oli niin odottanut rakkaan ystävänsä jälleennäkemistä, ettei malttanut olla herättämättä häntä. Nauru ja ilon kiljahdukset täyttivät talon. Leikit jatkuivat lähemmäs kahteen yöllä, jolloin me vanhemmat olimme aivan valmista kauraa kaatumaan sänkyyn, mutta lapset olivat päässeet vasta vauhtiin…tunnin nukuttamisen jälkeen hiljeni onneksi loppukin porukasta.
Kaivauduin sänkyyn superonnellisena – matka oli sujunut täydellisesti, vihdoin olimme ihanien ystäviemme luona ja edessä olisi kahden viikon yhteinen loma. En malta odottaa.
Aurinkoa ja lämpöä täältä +38 höyrysaunasta,
Inari
1 Comment
Tästä on pitkä aika, mutta kysynpä silti.. Muistatko millä bussiyhtiöllä matkustitte singaporesta kuola lumpuriin?