Kaukomatkat Malesia

Malesia: Huomenna matkaan – miten selvitä 12 + 5 tunnin matkasta 1-vuotiaan kanssa?

lokakuu 13, 2014

Edes joulupukkia ei meidän perheessä ole odotettu näin paljon kuin tulevaa Malesian matkaa. Lähtö on huomenna, mutta nelivuotiaan esikoisemme laukku on pakattu jo kaksi vuorokautta sitten – toisin kuin muun perheen, joiden laukut ammottavat edelleen tyhjyyttään. Syynä intoon ei suinkaan ole Kuala Lumpurin pilvenpiirtäjät tai Langkawin paratiisirannat, vaan jotain paljon, paljon parempaa, nimittäin parhaan ystävän näkeminen – VIHDOIN.

En malta odottaa näkeväni tätä panoramamaisemaa. Kuva: Mandarinoriental Hotels

En malta odottaa näkeväni tätä panoramamaisemaa. Kuva: Mandarinoriental Hotels

Kuusi kuukautta sitten läheiset ystävämme ilmoittivat, että Kuala Lumpuri kutsuisi heitä työkomennukselle. Lähtö olisi jo kuukauden päästä ja komennus kestäisi ainakin vuoden. Samaan aikaan, kun he pakkasivat innokkaasti laukkujaan, me yritimme nieleskellen tajuta, että lähes jokapäiväistä leikki- ja maailmanparannusseuraa ei parin viikon kuluttua enää olisi. Se oli sokki, sillä olimme vähintään viimeiset viisi vuotta jakaneet lähes kaikki elämän hetket lasten kummiudesta arjen arkisiin asioihin sekä matkusteluun keskenämme. Ja esikoisemme olivat kasvaneet, jos ei ihan sisarussuhteeseen, niin ainakin erittäin läheiseen ja ainutlaatuiseen ystävyyteen. Mutta niin me jäimme rannalle ruikuttamaan, kun lähdön aika tuli. Onneksi elämää on kuitenkin ollut heidän lähtönsä jälkeenkin, joskin ikävä on ollut suunnaton.

Pian syntyi ajatus siitä, että vielä meille valloittamattomaan Malesiaan olisi päästävä niin pian kuin mahdollista. Ja nyt, vihdoin matka kolkuttelee ovella. Huomenna klo 23.55 kone nousee kohti Singaporea ja edessä on 12 tunnin lento ja siihen päälle viiden tunnin bussimatka Malesian puolelle.

Mistä päästäänkin seuraavaan aiheeseen: Miten ikinä tulemme selviämään lennosta ja miksi me hullut ikinä ajattelimme, että olisi ihan piece of cake jatkaa Singaporesta Kuala Lumpuriin BUSSILLA???!!!!!

Kun kesällä buukkasimme lennot erittäin spontaanisti, en todellakaan tajunnut, että kuopuksemme on 11 kuukautta ja risat eli opettelee sopivasti juuri ensiaskeliaan, kun lennämme toiselle puolelle maailmaa… Jos minulla on vaikeuksia saada pysymään hänet 20 minuuttia istumassa rattaissa, koiran lenkin verran kantorepussa tai olemaan rauhassa autossa edes lyhyttä matkaa, niin miten himskatissa saan hänet viihtymään 12 tuntia lentokoneen penkissä ja siihen heti perään vielä viisi tuntia bussissa? Eikä asiaa paranna myöskään se, että vaihtoaikaa lennon ja bussin lähtemisen (toiselta puolelta Singaporea) välille jää vain kaksi tuntia, eli jos kaikki ei mene todellakin putkeen, niin suurella todennäköisyydellä emme edes kerkiä bussiin…

Langkawin rannoilla voi kuulemma nähdä valkoistakin valkoisempaa hiekkaa...

Langkawin rannoilla voi kuulemma nähdä valkoistakin valkoisempaa hiekkaa…

Mutta kyllä, olen kokeilunhaluinen hullu. Se on ollut vastaukseni myös jokaiselle, joka on päivitellyt päätöstäni bussiseikkailusta. Nyt se bussinpenkkien testailu lasten kanssa ei vaan enää tunnu niin kutsuvalta, kun matka oikeasti lähenee. Mutta minkäs teet – näillä mennään, sillä minähän en nyt enää mitään lentolippuja osta, kun päätös bussista on kertaalleen tehty. Sen verran jääräpää olen.

Hieman asiaa pehmentää se, että lento on yölento ja bussi on jonkinasteinen luksusbussi isoine penkkeineen, telkkareineen ja non-stop-reittineen. Ehkä lapsia oikeasti väsyttää reissu niin paljon, että he vaikka nukkuisivat…ehkä… Jotenkin mieleeni kuitenkin hiipii muisto siitä, kun esikoiseni oli noin vuoden ja lensimme Kanarialle – kävelin koko kuuden tunnin lennon käytävää hänen perässään edes takaisin.

Mutta siis, seuraavat kolmisen viikkoa saatte seurailla postauksia Kuala Lumpurista, Langkawin saarelta ja Singaporesta. Liikumme yhdessä ystäväperheemme kanssa eli mukana matkassa kaksi 4-vuotiasta, yksi 2-vuotias ja  meidän pikku taaperoprinsessamme, jonka 1-vuotisjuhlia pääsemme juhlimaan reissussa. Ja tietenkin me, katraan perässä välillä enemmän ja välillä vähemmän menestyksekkäästi luikkivat, neljä aikuista. Kannattaa myös käydä klikkaamassa itsensä seuraajaksi Instagram-tilillemme, jonne tulee nopeasti julkaisuun reissun parhaimmat otokset.

Kannattaa muuten ehdottomasti käydä lukemassa ihanan Mare-ystäväni blogia lapsiperheen arjesta Kuala Lumpurissa, Maailma on tehty meitä varten. Blogista löytyy  tosi hyviä vinkkejä kaupungin tekemisiin. Mare on luvannut tehdä myöhemmin myös tänne meidän blogiimme vieraspostauksen lapsiperheiden vinkeistä kotikaupungissaan.

Pikaisiin kuulemisiin – seuraavaksi Malesian kamaralta,

xxx Inari

 

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply